Psyykkinen valmennus voi varmentaa menestyksen
Teksti: Jarkko Mäkinen
Julkaistu 6.10.2021
Suomen Taekwondoliiton valmennuskeskuksen urheilijoiden kehitystä tuetaan lajivalmennuksen lisäksi säännöllisesti useiden eri alojen asiantuntijoiden toimesta. On fysiikkavalmennusta ja ravitsemusvalmennusta perinteisen fysioterapian lisäksi. Yhtenä tärkeänä osatekijänä on urheilijoiden psyykkisen suorituskyvyn kehittäminen, jotta motivaatio säilyy korkeana ja kilpailutilanteissa saadaan paras mahdollinen osaaminen esiin. Tässä artikkelissa esitellään valmennuskeskuksen urheilijoiden psyykkistä harjoittelua, jota tukee ranskalaissyntyinen psyykkinen valmentaja William Lemoine.
William Lemoine muutti Suomeen vuonna 2016 ja on siitä asti toiminut Turun Seudun Urheiluakatemian palveluksessa. Hän on toteuttanut mentaalivalmennuksen projekteja menestyksekkäästi useiden lajien urheilijoiden kanssa. Nyt myös taekwondossa päästään hyötymään hänen osaamisestaan.
Kun erot ovat pieniä, psyykkiset tekijät ratkaisevat
Lemoinen mukaan huipputasolla erot fyysisessä suorituskyvyssä ja lajitaidoissa ovat usein pieniä. Tällöin psyykkiset tekijät nousevat ratkaisevaan rooliin.
”Jopa 90 prosenttia erinomaisesti menestyneistä urheilijoista on kertonut, että henkiset voimavarat tekivät sen ratkaisevan eron heidän suorituksessaan. Itsevarmuuden lisäksi strategioilla ja taktiikoilla oli iso rooli”, Lemoine sanoo.
Tällä hetkellä valmennuskeskuksen urheilijat keskittyvät Lemoinen johdolla erityisesti tavoitteen asettelun hiomiseen. Lemoinen mukaan tavoitteen asettaminen on yksinkertainen ja helppo työkalu, ja siksi monet urheilijat käyttävät sitä mielellään. Ei ole kuitenkaan yhdentekevää, minkälaisia tavoitteita itselleen asettaa. Harkitsemattomasti asetetut tavoitteet saattavat kääntyä jopa urheilijaa vastaan.
Lemoine tähdentää, että pienenkin tavoitteen saavuttaminen joka päivä rakentaa kestävää itseluottamusta. Hän myös toteaa, että kun on vaihtelevaa tavoitteellista tekemistä joka päivälle, se motivoi ja tekee harjoittelusta hauskaa.
Lisäksi Lemoine toteaa: ”Kun kulloinenkin tehtävä pysyy mielessä, myös päätavoite vahvistuu.”
Millainen on sitten hyvä tavoite?
Hyvätkin urheilijat saattavat langeta ansaan, jossa tavoitteena on vain voittaa. Se on aivan liian epämääräinen tavoite toimiakseen, ja se riippuu aina myös tekijöistä, joihin urheilija ei pysty itse vaikuttamaan.
Hyvä tavoite on konkreettinen ja ennen kaikkea sellainen, jonka saavuttaminen riippuu suoraan siitä, mitä urheilija tekee. Lemoine listaa viisi hyvän tavoitteen tunnusmerkkiä, jotka auttavat tavoitteiden valinnassa.
- Tavoitteen on oltava täsmällinen eli konkreettinen ja selvä.
- Mitattavuus on eduksi. Esimerkiksi numerotieto auttaa seuraamaan kehittymistä.
- Tuloshakuisuus. Tavoitetta säätelee se, mitä urheilusuoritukselta halutaan.
- Tavoitteen on hyvä olla realistinen – haastava mutta toteutettavissa.
- Hyvä tavoite on myös aikataulutettu ja suunniteltu. Kauden päätavoitetta lähestytään pienemmin etenemisaskelin.
Psyykkinen valmentaja on läsnä urheilijoiden arjessa
Vaikka urheilija työskentelee myös kahdestaan psyykkisen valmentajan kanssa, lajivalmentaja on aina mukana prosessissa. Osa asioista voi pysyä vain psyykkisen valmentajan ja urheilijan välisinä, mutta esimerkiksi tavoitteiden osalta valmentajan tulee olla ajan tasalla, jotta treenit palvelevat mahdollisimman hyvin tavoitteiden saavuttamista.
”Valmentaja auttaa säätelemään harjoittelua ja tarjoaa tukeaan. Tämä ei rajoitu ainoastaan harjoitusten sisältöön, koska tavoitteita voi laajentaa myös muille elämän osa-alueille kuten esimerkiksi palautumiseen”, Lemoine pohtii.
”Viime kädessä joustaminen on tärkeää. Jos jotakin suunnittelematonta tapahtuu, tavoitteet pitää arvioida uudelleen”, Lemoine tähdentää.
Lemoine on mukana urheilijoiden arjessa. Yhteisten sessioiden lisäksi kärkiurheilijat tapaavat häntä säännöllisesti, jolloin voidaan keskittyä tarkemmin urheilijan yksilöllisiin kehityskohteisiin.
Oikeiden kehityskohteiden löytämisessä kilpailutilanteiden läpikäyminen on avainasemassa, sillä harjoituksen ja kilpailun ero voi olla psyykkisesti ratkaisevan suuri. Lemoinen toiveena on lähiaikoina päästä seuraamaan urheilijoiden toimintaa aidossa kilpailutilanteessa joko kotimaassa tai jos mahdollista, niin kansainvälisessä turnauksessa. Kansainvälisessä kilpailussa panokset – ja sitä kautta henkiset paineet – ovat kovimmat.
Budokwai Taekwondon Niko Saarinen tähtää Pariisin vuoden 2024 olympialaisiin. Hän on mielissään William Lemoinen mukaantulosta asiantuntijatiimiin.
"Mielestäni on todella hyvä, että meillä on käytössä Williamin asiantuntijuus. Häneltä saa apua psyykkisiin haasteisiin, jolloin voi keskittyä täysillä pelkästään suorituksiin ilman ylimääräisiä huolenaiheita. Ja vaikka ei olisi mitään psyykkisiä haasteita, Williamin kanssa pystyy hyvin haastamaan omia ajatuksia ja ymmärtämään niitä paremmin, sekä näin parantamaan suorittamisen tasoaan.”
Saarinen toteaakin: ”Tähän asti on tullut hyvät fiilikset yhteistyöstä Williamin kanssa, ja odotan, että pääsen työstämään tätä lisää ja näkemään sen mahdollisia hyötyjä kentällä."
