Yhteistyössä on voimaa
– erityisesti Kamppailutoimistossa
Teksti: Tatu Iivanainen
Julkaistu 15.12.2021
Suomalaisen urheilun keskittymä sijaitsee Helsingin Pitäjänmäessä. Lyhyen kävelyn päässä Valimon rautatieasemalta seisoo Sporttitalo, jonka seinää koristaa Suomen Olympiakomitean logo. Talon kolme ylintä kerrosta ovat kokonaan lajiliittojen, keskusjärjestöjen ja muiden urheilutoimijoiden käytössä.
Vieraat saapuvat urheilujärjestöjen vieraaksi viidennestä kerroksesta. Ensimmäisenä vastassa on Sininen aula, jonka seinää koristavat valkoiseksi maalatut urheiluvälineet. Yksi niistä on Suomen Taekwondoliiton harraste- ja koulutuspäällikön Tiiu Tuomen vanha ottelukypärä. Sinisestä aulasta matka jatkuu pitkälle, läpi talon kulkevalla käytävälle, jonka päässä näkyy suurilla punaisilla kirjaimilla kirjoitettuna ”EI”. Lähemmäksi kävellessään huomaa, että kyseessä on sittenkin positiivinen viesti: Kamppailija EI Kiusaa. Tällä julisteella tapetoidun oven takana aukeaa Kamppailutoimisto.
Yhteistyön syventämistä jo toisessa inkarnaatiossa
Ennen kuin urheilujärjestöt muuttivat Pitäjänmäen Sporttitaloon, syntyi Pasilassa, Ylen Isoa Pajaa vastapäätä, sijainneessa Valo-talossa (tunnettu aiemmin myös nimillä SLU-talo ja SVUL-talo) Kamppailumaailma. Yhteistoimistolla Taekwondoliitto, Judoliitto, Karateliitto (johon kuuluvat myös taido ja ju-jutsu), Nyrkkeilyliitto sekä Miekkailu- ja 5-otteluliitto päättivät säästää tilakustannuksissa ja vahvistaa lähes parikymmentä vuotta jatkunutta hedelmällistä yhteistyötä.
Vuonna 2015 toteutunut yhteistoimisto oli ollut mielessä jo muutaman vuoden. Idea realisoitui vasta, kun Judoliiton silloinen toiminnanjohtaja Pekka Lehdes tarttui tiukasti toimeen ja selvitti yhteisen avotoimiston edut. Seuraavana vuonna Aikidoliitto muutti samaan tilaan, ja Jousiampujainliitto hiipi vaivihkaa sisään palkkaamalla Miekkailu- ja 5-otteluliiton osa-aikaisen työtekijän hoitamaan hallinto- ja seurakehitystyötä.
Kun Valo-talon peruskorjauksen tarve oli liian ilmeinen, muutti urheiluyhteisö uusiin tiloihin Pitäjänmäkeen. Uutta yhteistoimistoa kutsuttiin Kamppailutoimistoksi. Painonnostoliitto, jossa mukana ovat myös toiminnallinen harjoittelu ja kahvakuulaurheilu, muutti saman toimisto-oven taakse. Painiliitto jäi vielä omaan toimistoon, mutta sentään aivan Kamppailutoimiston oven viereen.
Jousiampujainliitto on toimistossa mukana enää vain nimenä oven vieressä, mutta muiden liittojen kesken yhteistyö syvenee vuosi vuodelta. Siitä todisteena ovat tänäkin vuonna kahdeksan liiton yhteinen yhdenvertaisuusseminaari, yhteinen ympäristöohjelma ja yhteinen yhdenvertaisuussuunnitelma.
Suuri Budoleiri loi pohjan pitkäaikaiselle yhteistyölle
Yhteistyötä eri lajiliittojen ja lajien välillä on aina ollut, kuten on kilpailuakin. Kamppailulajien yhteistyölle yhtenä virstanpylväänä voidaan pitää Varalan Urheiluopistossa Tampereella kesällä 1998 järjestettyä Suurta Budoleiriä, josta tuli perinteinen, vuosittain toistuva tapahtuma.
Lapsille suunnatulla Suurella Budoleirillä harrastajat pääsevät harjoittelemaan paitsi omaa lajiaan, myös kokeilemaan muita kamppailulajeja. Viime vuosina leirin lajikirjossa ovat olleet vakioina taekwondo, ITF taekwon-do, aikido ja taido. Myös karate ja judo olivat pitkään leirin ydinporukkaa, kunnes niiden osallistujamäärät alkoivat sopia paremmin omille lajileireille. Vuosien varrella Varalan yhteistunnelmasta ovat nauttineet satunnaisemmin muun muassa brasilialainen jujutsu, nyrkkeily ja kendo.
Yhteistyöllä on sellainen hauska piirre, että se poikii usein lisää yhteistyötä. Keväällä 2000 järjestettiin Kuopiossa Budo 2000 -tapahtuma, jossa miteltiin viikonlopun aikana yhdessä hallissa taekwondon, judon, karaten ja taidon suomenmestaruuksista aikidon (jossa ei kilpailla lainkaan) toimiessa näytöslajina. Vuonna 2011 Yle innostui mukaan Olympiakamppailutapahtumaan, jossa Vantaan Energia Areenalla kamppailtiin nimensä mukaisesti kaikissa olympialaisissa mukana olleissa kamppailulajeissa: taekwondossa, judossa, nyrkkeilyssä, painissa ja miekkailussa. Kamppailulajisilmälasien läpi katsottuna nämä kaksi tapahtumaa voisivat olla esikuvana nykyiselle SM-viikolle, mutta sen malli tulee itse asiassa länsinaapurimme SM-veckanista.
Koulutus ja asennekasvatus
Taekwondo-lehden lukijat ovat varmasti törmänneet nimeen Kamppailija EI Kiusaa. Moni on nähnyt tai omistanut kyseisellä logolla varustettuja vaatteita. Muutaman ydinliiton yhdessä ideoima projekti levisi laajalle kamppailulajipiireihin lajista riippumatta. Vaikka 2013 alkaneen projektin aktiivisin vaihe loppui vuonna 2015 projektirahoituksen päätyttyä, sen sanoma siitä, ettei oikea kamppailulajiharrastaja kiusaa muita, vaan puolustaa heikompia, jäi elämään.
Kamppailija EI Kiusaa -projektissa luotiin kaiken muun asennekasvatuksen lomassa koulutusmateriaalia yhteiseen käyttöön. Yhteinen koulutus ei kamppailulajeille ollut suinkaan vierasta, sillä jo ainakin parinkymmenen vuoden ajan kamppailulajiliitot ovat todenneet olevansa yksin liian pieniä toteuttamaan tehokkaasti ohjaaja- ja valmentajakoulutuksia. Laajamittaista yhteistyötä on tehtykin kaikilla lajiliittojen antamilla koulutuksen tasoilla (VOK 1–3). Erityisesti VOK 2 (lajiohjaaja) ja VOK 3 (lajikouluttaja) -tasojen koulutuksissa mukana on koulutettavia laajalla lajikirjolla, mikä tarjoaa todella hedelmällisen maaperän keskusteluille ja kokemusten vaihdolle.
Silloisen Kamppailumaailman lajiliitot Painiliitolla vahvistettuna päättivät olla edelläkävijöitä yhdenvertaisuusasioissa ja loivat sitä varten kaksivuotisen yhdenvertaisuussuunnitelman syksyllä 2015. Saman vuoden joulukuussa opetus- ja kulttuuriministeriö palkitsikin kamppailulajit Piikkarit-tasa-arvopalkinnolla. Viimeisin yhdenvertaisuussuunnitelman päivitys tehtiin tänä syksynä, jolloin Painonnostoliitto liittyi mukaan yhteiseen suunnitelmaan. Painonnostoliiton kanssa yhdenvertaisuustyötä on tehty yhdessä jo ennenkin, muun muassa vuosien 2019 ja 2021 yhdenvertaisuusseminaareissa.
Aina ei pelkkä asennekasvatus riitä, vaan joskus on tarvetta myös sanktioille. Taekwondo-, Judo-, Aikido-, Nyrkkeily-, Karate- sekä Miekkailu- ja 5-otteluliitto polkaisivat vuoden 2017 alusta käyntiin yhteisen kurinpitovaliokunnan niitä tilanteita varten, kun käytös salilla, hallilla tai muussa toiminnassa ei enää pysy sovinnaisissa rajoissa. Kurinpitotapaukset ovat näissä liitoissa onneksi harvinaisia, mutta juuri siksi, ettei niitä kovin paljon ole, yhteinen kurinpito mahdollistaa jämäkän, johdonmukaisen linjan niiden käsittelyssä.
Tiivis ydinporukka
Kamppailulajiliittojen yhteistyön ydin keskittyy Kamppailutoimiston liittoihin (Taekwondo, Aikido, Judo, Karate, Nyrkkeily, Miekkailu ja 5-ottelu, Painonnosto) siitä käytännön syystä, että niissä on palkattua henkilökuntaa, joka pystyy helposti suunnittelemaan asioita yhdessä ja tukemaan toisiaan. Painiliitto on lähentymässä Kamppailutoimiston liittoja yhteisten ohjelmien kautta. ITF Taekwon-do on ollut jo pitkään aktiivinen jäsen koulutustoiminnassa. Muiden kamppailulajiliittojen kanssa yhteistyö on satunnaisempaa pitkälti käytettävissä olevien resurssien takia.
Yhteisiä toimintoja on monenlaisia, eikä aina ole helppo pysyä kärryillä siitä, mikä liitto on mukana missäkin. Tämä huomattiin Kamppailutoimistossakin tänä syksynä, ja siksi koottiin jatkuvat yhteistyömuodot yhteen matriisiin.
Kahdeksan liiton yhteistyölle olikin jälleen tarvetta, kun ympäristöohjelma tuli ensimmäistä kertaa pakolliseksi kaikille opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta saaville järjestöille. Kamppailutoimiston liitot ja Painiliitto totesivat voivansa noin 1 000 jäsenseuran kautta vaikuttaa noin 50 000 harrastajaan. Yhteisillä ympäristötoimilla on taatusti vaikutusta.
Yksin olisi vaikeampaa
Itselläni on ollut ilo työskennellä kamppailulajien yhteistyössä jo viidettä vuotta päätoimisena työntekijänä – toki olen yhteistyöhön törmännyt myös vapaaehtoisena liittotoimijana. Vaikka meillä kaikilla Kamppailutoimiston liitoilla on omat toimintakenttämme ja omat haasteemme, on meillä paljon yhteistä.
Erityisesti liittohallinnossa tehtävät työt ovat hyvin samanlaisia, jolloin osaavasta työyhteisöstä, jolta voi pyytää neuvoja tai sparrausapua, on todella paljon hyötyä. Hyöty ei kuitenkaan jää pelkästään hallinnon ja työntekijöiden väliseksi, vaan se auttaa konkreettisesti liittojen koko toimintaa. Edellä mainitut tapahtumat ja suunnitelmat ovat vain esimerkkejä siitä, mitä olemme yhdessä tehneet. Yhdessä näillä toimilla on ollut laajempi vaikuttavuus, ja yhdessä tekeminen ja vastuunjakaminen ovat vapauttaneet paljon aikaa oman liiton seurojen ja harrastajien palvelemiseen muuten.
Kamppailulajien välinen yhteistyö ei tietenkään rajoitu pelkästään liittotasolle. Kamppailulajiseurat ympäri Suomen ovat tehneet pitkään hyvin tiivistä yhteistyötä. Hyviksi esimerkeiksi tästä käyvät Kuopion Danit, Mikkelin Kamppailuinstituutti, Vihdin Aura Light Areena ja Riihimäen Kamppailukeskus.
Yhteistyössä on voimaa – erityisesti kamppailulajien yhteistyössä.