Taekwondoa Ahvenanmaalla
Teksti: Emma Jämsén
Julkaistu: 25.1.2023
Tällä kertaa hyppäämme seurajutussamme tukevalta mantereelta Ahvenanmaan puolelle, ja haastatteluun vastaakin puhelimen välityksellä Maarianhaminan seuran Nordic Budo & Sports Academyn pääperustaja Kim Gylling (6. dan).
Seura Ahvenanmaalle
Gylling pomppasi itse tuolle puolelle merta vuonna 2008 muuttaessaan tuolloisen avovaimonsa kanssa Maarianhaminaan. Gylling oli tuolloin jo ollut taekwondon parissa kymmenisen vuotta ja lajilta puuttui kokonaan seura Ahvenanmaalla. Vuoden päästä saapui Vaasasta joukko taekwondoa harrastavia kesätyöntekijöitä, joiden myötä idea uuden seuran perustamisesta sai alkunsa. Kauaa ei kulunutkaan, kun syksyllä 2009 Gylling joukkoineen perusti Ahvenanmaalle Mariehamns Taekwondo Club -seuran.
Seura on ehtinyt pariin otteeseen muuttaa osoitettaan, mutta nyt joukko saa olla ylpeä itse rakennetusta tehdasympäristöstä. Saliin on laitettu yhteistuumin paljon aikaa ja rakkautta, mikä taas on tuonut harrastajia aina vain lähemmäksi toisiaan.
Hikoilu ja nauru yhteisenä kielenä
Seurassa on aina vallinnut yhteisen tekemisen meininki. Seuran henki halutaan tuoda esiin niin tatamilla kuin sen ulkopuolellakin. Tämän yhteenkuuluvuuden ja mukavan yhdessä tekemisen opin Gylling toi tuliaisena monilta reissuiltaan New Yorkiin Richard Chun Taekwondo -seuran harjoituksiin. Taekwondon ja liikunnan tulee tuoda iloa ja naurua ja Gyllingin tavoitteena on aina saada harrastajat lähtemään kotiinsa paremmalla mielellä, kuin millä he ovat harjoituksiin saapuneet.
Yhdessä tekemisen myötä vuonna 2014 yhteisten potkimisharjoitusten innoittamana potkunyrkkeily tuli mukaan kuvioihin ja tätä myöten seura muutti nimensä seuraavana vuonna lajineutraaliksi Nordic Budo & Sports Academyksi. Seuran alla harjoittelee nyt kaksi “klubia”, joita yhdistävät harjoittelusalin lisäksi kaikki leirit, juhlat sekä kaikki yhteinen talkootoiminta. Oli parempi ottaa kilpailevat lajit saman katon alle kuin päästää mainio tilaisuus käsistä. Näinä päivinä potkunyrkkeilyklubi on kasvanut jäsenmäärältään isommaksi kuin taekwondo. Harjoittelusali antaa myöten mahdollisille muillekin yhteistyöliikkeille tulevaisuudessa. Yhteistyö muiden lajien kanssa antaa mahdollisuuksia isompiin aktiviteetteihin, kuten kilpailemiseen, sekä keventää seuran kuluja.
Noin 70 hengen seurassa järjestetään viikottain yhteisiä harjoituksia, jossa tarkoituksena on kehittää kumpaankin lajiin tarpeellisia aihealueita kuten liikkuvuutta. Perjantai aloitetaan aamuvenyttelyllä ja lopetetaan potku- ja lyöntipainotteisiin “after workeihin”. Lajit tukevat toisiaan ja kaikki seuran jäsenet ovat tervetulleita kummankin lajin harjoituksiin. Monet pitkän ajan harrastajat ovat ottaneet molemmat lajit haltuun.
“Ihmiskeho voi loppujen lopuksi liikkua vain yhdellä tavalla”, Gylling myöntää ja kokee, ettei rajoja tarvita lajien väliseen harjoitteluun. Prioriteetteinä on, että kaikki on kavereita keskenään ja nautitaan yhdessä hikoilusta.
Ahvenanmaalla puhutaan pääosin ruotsia. Harjoituksissa käydään jopa neljällä kielellä ohjausta läpi. Kommunikointi ei ole ollut missään vaiheessa haaste, sillä fyysinen laji on helppo ymmärtää ja selittäminen käy myös nopeasti kielitaitoisten kesken. Tärkeintä on pitää kivaa ja nauraa paljon yhdessä.
Ulos comfort zonelta
Seuran opeista tärkeimpänä Gylling pitää kysymystä “miksi treenataan”. Monet tulevat taekwondoon etsimään jotain syvempää merkitystä ja sama kysymys tulee jo syvemmältä korealalaisen lajin filosofiasta. Seuran tärkeänä elementtinä nousee myös harrastajien itseluottamuksen kohottaminen. Kyse on kamppailu- ja eritoten sparrauslajista. Harrastajista huomaa, kuinka ihmisyys ja pelot nousevat erinäisissä tilanteissa. Gyllingin kiinnostus taekwondoon alkoi nimenomaan kiusaamisen kohteena nousseiden tunteiden myötä. Taekwondossa kaikki ovat kavereita ja sparraamisella halutaan haastaa kaikkia kohtaamaan pelkonsa.
Seura on kummankin klubin puolella hyvinkin naispainotteinen. Itseluottamusteemalla nuorille naisille pidetään säännöllisesti luentoja, jotta heistä tulisi vahvempia hallitsemaan kehon lisäksi myös mielellä. Avoimessa ja lämminhenkisessä seurassa tärkeintä on myös pitää avointa keskustelua aiheesta kaikkien kesken. Monet sanovatkin seuran tuntuvan jopa isolta perheeltä, mikä lämmittää Gyllingin sydäntä.
Saaristosta mantereelle
Joskus seuralle tekee hyvää hypätä meren toiselle puolelle - pienesti tai isosti. Seura kokee hivenen haastavaksi lähteä Suomen puolelle pitkän matkustusajan takia, mutta Gyllingin mielestä yhdessä tekeminen tataminkin ulkopuolella tekee erittäin hyvää. Päiviä vievään matkaan mahtuu paljon naurua ja yhteisiä hetkiä hyvän ruuan ja tekemisen äärellä, mikä nostattaa ryhmähenkeä entisestään.
Gylling on tutustuttanut harrastajia New Yorkin Richard Chun Taekwondoon, jossa porukka vierailee parin vuoden välein. Itse Gylling on saanut ammentaa Rhin Moon Chunin ja hänen seuraajiensa oppia jo 25 kertaa New Yorkissa. Edesmenneen suurmestarin oppi on jäännyt Gyllingille veriin, ja hänellä ja seuralla on ollut kunnia saada myös Rhin Moon Chunin jälkeläisiä vierailemaan Ahvenanmaalla. Eniten lätäkön toiselle puolelle houkuttelee harjoitusten hyväntahtoinen tunnelma, josta Gylling on haalinut ja ammentanut samaa fiilistä omalle seuralleen. Suurmestareiden korkea arvo ja vaatimaton luonne ovat hattua nostattavia piirteitä, joita Gylling ihailee. Ja mikä parasta, että näiltä konkareilta löytyy myös huumoria. Pienet titteli- ja puhuttelumokailutkin kulttuurierojen syystä ovat saaneet mestaritkin vain nauramaan, mikä on parasta, mitä tältä lajilta voi ihminen oppia: mitä korkemmalle pääset, sitä paremmin pysyt maan pinnalla.