23/2023

Liittokokous valitsi 4. marraskuuta tehtävään seuraavalle nelivuostiskaudelle Jenni Pohjosen.
“Kysyin Jenniltä etukäteen kiinnostusta tehtävään. Hän tulee olemaan hyvä puheenjohtaja ja viemään liittoa ja sen toimintaa eteenpäin”, Sirviö kertoo.

Vihtiläisen Sirviön (5.dan) tie Suomen Taekwondoliiton hallituksen puheenjohtajaksi kulki seura- ja tuomaritoiminnan kautta. “Nuorena harrastin karatea, mutta Nummelaan muutettuani lähin kamppailulajiseura oli Taekwondo Vihti. Peruskurssille osallistuin vuonna 1996 ja sille tielle jäin. Minusta tuli saman tien myös seura-aktiivi, kun on tällainen tekijäluonne”, muun muassa Taekwondo Vihdin sihteerinä ja puheenjohtajana toiminut Sirviö mainitsee.

Ennen Suomen Taekwondoliiton puheenjohtajaksi valintaansa Sirviö oli toiminut liiton hallituksessa ja muun muassa tuomari- ja harrastevaliokuntien jäsenenä. Hänellä on myös pitkä kokemus kotimaan ja kansainvälisten kilpailujen tuomarina. Vuonna 2009 Sirviö suoritti kansainvälisen IR-tuomarikurssin Las Vegasissa ja hän on tuomaroinut useissa arvokilpailuissa, muun muassa Tokion paralympialaisissa 2021.

Toimivaa byrokratiaa

Puheenjohtajakausi näyttäytyy Sirviölle myönteisenä. Puheenjohtajana hän kuvaa olleensa byrokraattinen, mutta katsoi sen olevan tapa varmistaa suuren hallituksen toiminnan tehokkuus ja läpinäkyvyys. “Saimme hallitustyön kulkemaan oikein hyvin. Kaikki pääsivät esittämään mielipiteensä ja esitysten ja vasta-esitysten kannatus punnittiin vakiintuneiden kokouskäytänteiden mukaan. Kun hallituksessa on kymmenen jäsentä plus puheenjohtaja, se ei voi olla mikään keskustelukerho. Ei siitä välttämättä kaikki tykänneet, mutta näkisin, että se toimi.”

Yksi merkittävä osa Taekwondoliiton hallituksen työtä on maajoukkuevalintojen vahvistaminen päävalmentajien esitysten perusteella. “Maajoukkueen asioiden käsittely on vakiotehtäviämme ja vei aina tietyn osan ajasta. Meillä oli kuitenkin luotto esityksen tekijöihin, joten jos valinnat olivat kriteerien mukaiset, niin hallitus ei niitä lähtenyt muuttamaan”, Sirviö sanoo.

Lajiliiton hallituksen jäsenet työskentelevät vapaaehtoispohjalta. Riskinä on, että harrastus voi tällöin alkaa tuntua työltä. Hallituksen väistyvä puheenjohtaja kehottaakin kaikkia luottamustoimissa toimivia pohtimaan rehellisesti omia voimavarojaan ja motiivejaan. “Aika ajoin on hyvä kysyä itseltään, onko minulla tähän tehtävään aikaa, intoa ja annettavaa, vai olisiko jo sopiva hetki antaa tilaa uusille tekijöille.”

Töitä menestyksen eteen

Sirviön johdolla liiton strategiaan sisällytettiin huippu-urheilun lisäksi myös seuratoiminta. Samoin huippu-urheiluksi määriteltiin kaikki MM-tason kilpaurheilu, jolloin myös liikesarjojen maajoukkuetoimintaa ja -valmennusta lähdettiin tavoitteellisesti kehittämään ottelun ohella.
“Liikesarjapuoli on kasvanut hyvin. Siellä on hyvät valmentajat ja halua menestyä. Maajoukkue liikkuu ja viihtyy paljon yhdessä.”

Ottelu taas kaipaisi Sirviön näkemyksen mukaan ryhtiliikettä. Tarvitaan niin ammattimaista valmennusosaamista kuin lahjakkaita ja sitoutuneita urheilijoitakin. “Kun on tuomarina kiertänyt kansainvälisiä kilpailuja, niin tiedän, mitä huipulle nouseminen vaatii. Ollaanko Suomessa valmiita tekemään töitä menestyksen eteen? Kadetti- ja junioritasolla näkyy jo hyvää tekemistä ja otteluvoittojakin. Nuori sukupolvi ymmärtää, että ei riitä, että on Suomen tasolla hyvä. Samoin Suvi Mikkonen on esimerkki siitä, miten ammattimaisella tekemisellä voidaan saavuttaa maailman huipputaso”, hän arvioi.

Siksi suomalaista valmennustoimintaa lähdetään Sirviön mukaan kehittämään uudella tavalla. Turussa sijaitsevan valmennuskeskuksen toiminta päättyy tämän vuoden lopussa ja nuorten olympiavalmentajan pesti lopetetaan. Tilalle aletaan ensi vuodesta alkaen etsiä valmennuspäällikköä, joka koordinoi kaikkea valmennustoimintaa.

Lajin tila

Pandemia-aika rokotti harrastajamääriä treenisalien ollessa suljettuina. Sirviön mukaan harrastajat ovat kuitenkin löytäneet pääosin takaisin tatamille. “Liiton jäsenseuroja on yli 70 ja taekwondon harrastajien määrä on valtakunnalisesti noin 8000, joista lisenssinhaltijoita on 1300. Kamppailulajit eivät ole Suomessa massalaji, taekwondonkin pariin päätyvät tietyntyyppisen ihmiset, jotka sitten huomaavat että tämähän on hieno ja monipuolinen laji.”

Väistyvä puheenjohtaja antaa suurta tunnustusta seurojen tekemälle työlle. Harrastajakulttuurin muutos näkyy kuitenkin pitkän perspektiivin omaavalle Sirviölle. Esimerkiksi leireily ei vedä väkeä takavuosien malliin. “Lisäksi lapsilla ja nuorilla voi olla eri lajien harjoituksia viikon jokaiselle päivälle, mutta ei meidän lajissamme kehity kerran viikossa treenaamalla. Vaaditaan pitkäjänteistä työtä.“

Linja lajin syntysijoille

Sirviön kaudella myös yhteistyö Kukkiwonin kanssa on ollut tiivistä. Kukkiwon haluaa syventää yhteistyötä Suomen Taekwondoliiton kanssa ja toiveena on perustaa Suomen Taekwondoliiton alle haarakonttori, joka käsittelisi muun muassa dan- ja poom-sertifikaattien myöntämistä ja koulutuksia. “Neuvottelut aloitettiin vuosi sitten ja niiden merkeissä kävimme taekwondolähettiläämme, mestari Jung Hyun Chon kanssa Etelä-Koreassa viime vuoden marraskuussa.

Yleisesti ottaen dispatch masterin eli taekwondonlähettilään saaminen Suomeen on ollut eduksi. Cho tuntee sekä suomalaista että korealaista kulttuuria ja osaa viestiä Kukkiwoniin suomalaisen taekwondon piirteistä ja käytänteistä.”

Työ taekwondon eteen jatkuu

Puheenjohtajakauden päätteeksi Sirviö haluaa lähettää kiitoksensa muille Taekwondoliiton hallituksen jäsenille sekä seura-aktiiveille. “On ollut mukava luotsata liittoa ja olemme saaneet paljon aikaiseksi. Seuratyö on kaiken perusta”, hän sanoo.

Tuomarina toimimisen Sirviö lopetti tämän vuoden alussa, mutta loppusyksystä hänet valittiin Euroopan Taekwondo Unionin paratuomarikomitean jäseneksi, joten työ tuomaroinnin eteen tulee jatkumaan. “Katsotaan, mitä se tuo tullessaan. On mielenkiintoista päästä kehittämään paratuomaripuolta Euroopan tasolla.

Ihmiset huomaavat, että tämähän on hieno laji