Taekwondon Team Finland luo yhteisöllisyyttä ja uskottavuutta
Teksti: Eva Kottonen
Julkaistu: 8.2.2023
Ottelija tai liikesarjakilpailija voi halutessaan kilpailla ulkomailla seuransa sijaan Team Finland -nimen alla. Valtaosa urheilijoista kokee kattobrändin omakseen.
Tammikuun PM-kilpailuissa Helsingissä suomalaiset taekwondoinit keräsivät runsaasti menestystä ja Team Finland oli sekä ottelussa että liikesarjoissa mitalien määrällä mitattuna paras joukkue. Kultamitaleita Suomi sai ottelussa 23 ja liikesarjoissa 11 kappaletta. Hopeamitaleita ottelusta tuli 14 ja liikesarjoista 12, ja pronssimitaleita ottelusta yhteensä 13 ja liikesarjoista 17.
Tuloslistoja tarkastellessa voi huomata, että osa kilpailijoista edusti yksittäistä seuraa, osa taas kilpaili kotimaansa joukkueen alla. Liikesarjoissa kaikki suomalaiset kilpailijat edustivat Team Finlandia sekä ottelussa kahta lukuunottamatta kaikki. Team Finland ei kuitenkaan tarkoita varsinaista erikseen arvokilpailuihin valittavaa maajoukkuetta, josta käytetään englanniksi nimitystä National Team Finland.
Ottelijoille ja liikesarjakilpailijoille on omat Team Finland -joukkueensa, joita johtavat Maika Gröhn-Tammila ja Vesa Suomalainen. Gröhn-Tammila on Suomen Taekwondoliiton hallituksen ja otteluvaliokunnan jäsen. Suomalainen puolestaan on liikesarjamaajoukkueen joukkueenjohtaja sekä Suomen Taekwondoliiton liikesarjojen kilpailukoordinaattori, liikesarjatuomari ja liikesarjavaliokunnan jäsen.
"Team Finland on yhteisö suomalaisille kansainvälisissä kilpailuissa kilpaileville urheilijoille, ja samalla kattobrändi, joka yhdistää eri seuroista tulevat taekwondoinit", Suomalainen kertoo.
Yhteisö tuo turvaa ja helpotusta kisailijalle
Team Finland syntyi Suomalaisen mukaan tarpeesta vastata Suomen Taekwondoliiton tavoitteeseen mahdollistaa matalalla kynnyksellä kilpailuihin osallistuminen, tässä tapauksessa ulkomailla järjestettäviin kilpailuihin. Team Finlandiin liittyminen on urheilijalle vapaaehtoista, eikä maksa hänelle mitään, mutta matkat, majoitukset, osallistumismaksut ja joukkueen asut ovat omakustanteisia. Lisäksi kotimaan ulkopuolelle suuntautuvista kilpailumatkoista laskutetaan matkajärjestelyrahaa 20 euroa henkilöä kohden.
Ulkomaille kilpailemaan lähdettäessä joukkueenjohtajat huolehtivat kilpailijoiden rekisteröinnistä, matkavarauksista ja muista käytännön järjestelyistä sekä tiedottamisesta. Kuhunkin kilpailuun osallistuvat tiimin jäsenet matkustavat ja majoittuvat ryhmänä, mikä osaltaan laskee myös yksilökohtaisia kustannuksia.
"Joukkueenjohtajalle kuuluvat kaikki kentän ulkopuoliset asiat, kentän asiat kuuluvat sitten valmentajalle", Gröhn-Tammila summaa.
Toiminnan tavoitteena on lisätä urheilijan mahdollisuuksia tehdä kilpailuissa paras mahdollinen suoritus. Kun muut huolehtivat käytännön asioista, kilpailija voi keskittyä omaan valmistautumiseensa ja suoritukseensa paremmin. Vesa Suomalainen nostaa esiin myös psykologisen turvallisuuden ja tuttuuden tunteet, joiden merkitys korostuu, kun lähdetään pois tavanomaisista kotimaan ympyröistä.
Ulkomailla ruoka, majoitus, olosuhteet, kieli ja kilpailupaikka ja toimintatavat ovat erilaiset kuin kotona. Tuttu yhteisö ja ihmiset ympärillä lievittävät kokemusta vieraudesta ja auttavat keskittymään omaan suoritukseen, hän sanoo.
Suomalainen ja Gröhn-Tammila painottavat, että yhteisön tuesta ja käytännön avusta hyötyvät erityisesti nuoremmat, mutta yhtä lailla aikuisten sarjoissakin kilpailevat, varsinkin ensi kertaa ulkomaille lähtevät taekwondoinit.
"Tämä vähentää myös vanhempien huolta alaikäisten kilpailijoiden kohdalla", he sanovat.
Yhteinen tiimi kaikille
Liikesarjojen puolella Team Finland -nimi otettiin käyttöön vuonna 2018. Liikesarjajoukkue oli tuota aikaisemminkin liikkunut Poomsae Team Finland ja sitä ennen Technical Team Finland nimillä kilpailuissa ulkomailla. "Tarkkaa Team Finland syntyhetkeä en pysty sanomaan, mutta muistan keskustelua siitä, että eikö meidän tulisi rekisteröidä ihmiset kilpailuihin yhdellä nimellä, joka ei erota ottelua ja liikesarjoja toisistaan, ja lopulta toiminta polkaistiin melko nopeasti käyntiin", Suomalainen mainitsee.
"Tällä hetkellä WhatsApp-ryhmässämme on 101 jäsentä, ja he ovat kilpailijoita, valmentajia, juniorikilpailijoita ja heidän huoltajiaan", hän jatkaa. "Ringissä mukana olijat tapaavat toisiaan kilpailujen ulkopuolella myös yhteisillä leireillä, joita järjestetään muutamia kertoja vuodessa. Myös sitä kautta tulevat eri seurojen harrastajat toisilleen tutuiksi", Suomalainen kertoo.
"Ottelijoiden Team Finland -yhteisö puolestaan alkoi muodostua toden teolla viime vuonna. Maajoukkueen valmentajien toiveesta lähti ajatus siitä, että osallistuttaisiin jatkossa G-kilpailuihin yhtenä joukkueena Team Finland -brändin alla, ja Stelios Kirtselis pyysi sitten minua siihen joukkueenjohtajaksi", Maika Gröhn-Tammila kertoo. Alussa oli hetken aikaa haparointia ennen kuin Team Finlandin joukkueenjohdon ja valmentajien käytänteet ja näkemykset saatiin yhteneväisiksi ja tekemisen rytmi löytyi.
"Itsekin oli ensin varovainen tarttumaan asioihin, eikä oltu totuttu toimimaan yhdessä, mutta kilpailu kilpailulta toiminta sujuvoitui ja luottamus puolin ja toisin alkoi rakentua", Gröhn-Tammila selventää.
Joukkueenjohtajat vetämässä yhtä köyttä
Ottelijat kilpailivat yhteisenä Team Finlandina kolmesti vuonna 2022, ja vuoden viimeisessä kansainvälisessä kilpailussa, Tallinn Openissa koettiin joukkueenjohtajan mukaan ennenkokematonta yhteisöllisyyttä erityisesti nuorten kilpailijoiden välillä.
Team Finlandin nuoret ottelijat kids- kadetit- ja juniorit -sarjoissa voittivat Tallinn Open Youth parhaan joukkueen palkinnon, mikä oli tajunnanräjäyttävä juttu.
"Koko joukkue nouti palkinnon yhdessä, ja siinä huomattiin, että voidaan saavuttaa mitä vaan, kun lyödään hynttyyt yhteen", Gröhn-Tammila kertoo.
Gröhn-Tammila ja Suomalainen ovat yhtä mieltä siitä, että käytäntö on osoittanut, että yhteiselle sateenvarjolle ja kattobrändille on ollut tarvetta ja kysyntää. Lisääntyneet osallistujamäärät ja se, että kilpailijat itse valitsevat kilpailla Team Finlandin alla, kertoo urheilijoiden sitoutumisesta. "Sillä, että mukana on myös maajoukkueurheilijoita, on iso esikuvallinen merkitys nuorille kilpailijoille", Gröhn-Tammila mainitsee.
Molemmat antavat tunnustusta lajiensa maajoukkuevalmentajille, ja painottavat yhteistyön merkitystä. Yksin ei joukkueenjohtajan työstä tulisi mitään.
Kansainvälisellä tasolla Team Finlandia vastaava järjestely on haastateltujen mukaan vielä poikkeuksellista. Osin se voi Gröhn-Tammilan mukaan johtua siitä, että suurimpien yksittäisten ulkomaisten seurojen joukkueet voivat olla henkilömäärältään yhtä suuria kuin Suomessa eri seurojen urheilijat yhdistävä Team Finland.
Toki Team Finland on myös uskottavuustekijä, ja se on avannut ovia Kukkiwoniin asti.
"Maailmalla esimerkiksi Mudo Lohja ei kerro kuulijalle välttämättä edes sitä, mistä maasta sen edustaja tulee", Mudo ry:n hallituksen puheenjohtaja ja pääopettaja Suomalainen sanoo.