Taegeuk poomsae -filosofiaa | Osa 7
Teksti: Emma Jämsén
Julkaistu: 22.2.2023
Taegeuk Poomsae
Taegeuk ( 태극 ) = vastakohtien yhteneväisyys (yin ja yang). Korealainen ääntäminen ”tai-jille”. Etelä-Korean lipussa taegeukia kuvataan sinisellä ja punaisella ympyrällä.
Poomsae ( 품새 ) = torjunta- ja hyökkäysliikkeiden määritelty kuvio
Taekwondossa on kahdeksan Taegeuk-liikesarjaa eli poomsaea. Jokainen liikesarja symboloi tiettyä luonnonvoimaa, ja ne kuvataan triagrammilla myös Etelä-Korean lipussa. Sanan ”taegeuk” kuvastaessa vastakohtien yhteneväisyyttä (yin ja yang) jokaisella liikesarjalla on vastakohtansa. Taolainen ajattelu maailmankaikkeuden ja vastakohtien tasapainosta vie Taegeuk-liikesarjan filosofiassa kohti syvempää ymmärrystä tätä lajia kohtaan. Poomsae tarjoaa valtavia henkisiä ja luonnetta rakentavia etuja, kuten sinnikkyyden ja jatkuvan kehittymisen tunteen, keskittymisen, huomion, tietoisuuden sekä itsekurin kehittämisen. Sen, mitä itse olemme. Värivöisenä harrastaja paneutuu maailmankaikkeuden luomiseen luonnonvoimien kautta, kunnes pääsee uudelle tasolle etsimään tasapainoa itsestään.
Näissä kahdeksassa artikkelissa käyn läpi teorian sekä filosofisen pohdintani kautta Taegeuk-liikesarjojen henkisen ja fyysisen toiminnan yhteyttä. Nyt vuorossa on seitsemäs Taegeuk-liikesarja.
Käy lukemassa edelliset pohdinnat:
Taegeuk Chil Jang ( 태극 칠장 ) = Taegeuk seitsemäs osio
Taegeuk Chil Jang -liikesarja symboloi vuorta 간 [Gan], joka koostaan huolimatta on ylevä ja majesteettinen. Liikesarjassa jokainen liike tulisi tehdä järkähtämättä vuoren lailla; tuntea oma periksiantamaton voima silti nostamatta egoa liikaa muiden yläpuolelle. Chil Jang on suurimmaksi osaksi Yin ja lähentelee kahdeksannen liikesarjan henkistä ydintä.
Seitsemännen liikesarjan vastakohtana on toinen poomsae Ii Jang (태극 이장 ) eli järvi 태 [Tae]. Järven pohja on kuin heijastus vuoresta. Kumpikin kurottaa omaan suuntaansa niin syvälle tai korkealle, ettei ihmismieli välttämättä osaa käsittääkkään. On matalempia sekä korkeampia ja syvempiä. Alamme löytää tasapainon taekwondomatkallamme nähden vastakohtien vahvuudet ympärillämme.
Trigrammi ☶ esittää vuoren vakaata ja järkähtämätöntä huippua. Vuoren laelle on kurkottaminen ja matkamme sinne on katkonainen, täynnä onnistumisia ja vastoinkäymisiä. Silti matka on tärkein oppimisen tiellämme. Huipulle päästessämme näemme kaiken oppimme uusin silmin ja voimme seistä tyytyväisinä kaikesta kokemastamme. Seiskäämme siellä vakaana kuin vuori ja antakaamme silti tilaa kapealla huipulla kaikelle vastaantulevalle elämässämme.
EMMAN POHDINTAA
Seitsemännen liikesarjan ydin on nousta varmoin askelin vuoren huipulle. Tiedämme päämäärämme ja lähdemme kunnialla maan tasalta kiipeämään oppiemme saattelemana ylöspäin kivistä polkua. Jyrkät mäen ja haasteet eivät mieltämme hetkauta, olemmehan jo Taegeuk-liikesarjojen toiseksi viimeisessä osiossa.
Vuorelle kapuaminen ei luonnistu silti ihan noin vain. Vaikka itsevarmuus on meillä jo korkealla, silti tiedostamme elämän matkammme haasteet ja kompastumisen vaarat. Osa viisautta on hyväksyä kaikki tämä - elämä ei ole täydellistä ja kapuaminen vaikka nelin kontin kuvastaa uurastustamme kohti elämämme määränpäätä ja unelmia. Määrätietoinen katse ylös ja jalat tukevasti maan päällä auttavat meitä pääsemään sinne, minne haluamme.
Koko ihmisen ja vuoren välillä on mittaamattoman suuri. Kaikki kunnioitus vuoria kohtaan piilee sisimmässämme, sillä liikesarja matka tänne asti on saanut meidät ymmärtämään nöyryytemme. Silti olemme varmoja siitä, että vuoren huippu on saavutettavissamme, vaikka matka voikin olla pidempi kuin arvaammekaan.
Tekniikka
Seitsemännen Taegeuk-liikesarjan avokämmentekniikat kuvastavat vuoren eri tasoja sekä vuorien järkähtämättömyyttä. Vuoria on pieniä sekä suuria, ja näitä suuria kavutessamme ylös pääsemme välillä hengähtämään pienemmillä tasoilla. Kuten monissa muissakin edellisissä liikesarjoissa, nousemme koko ajan ylemmäs aloittaen rauhallisemmin maan tasolta, batangson anmakgi. Tämän liikesarjan viimeisessä oksassa havittelemme jo vuoren huippua deung jumeok baggatchigin ja pyojeokchagin yhdistelmällä.
Ensi kertaa tutustumme myös tiikeriseisontaan, beum seogi. Asennon jalkojen muoto assosioi vuoren muotoon samoin kuin tiikerit, jotka aikoinaan elelivät Korean vuoristoissa.
Taekwondotiellä edetessä kuudennesta liikesarjasta lähtien hitaat tekniikat tulevat osaksi liikesarjoja. Keskitymme hengittämään ja haastamaan rytmitajuamme kaikessa hiljaisuudessa kuin pysähtyisimme kuuntelemaan sisintämme ja hengittämään matkamme äärellä. Aina ei tarvitse puurtaa yhtä soittoa, vaan välillä tulee pysähtyä kuuntelemaan ja katsomaan, mitä tähän mennessä on jo saavuttanut matkallaan.
Seitsemännen liikesarjan keskellä hitaassa tekniikassa, bojumeok, viemme jalat yhteen ja seisomme jykevänä ja arvokkaana kuin vuori. Kädet muodostavat nyrkissä vuorenomaisen muodon, jonka nostamme lanteilta ylähuulen korkeuteen. Olemme yhtä tämän jylhän elementin kanssa.
Hengähdyksen jälkeen lähdemme uudella energialla ja voimalla murtamaan uudet haasteet. Liikesarja tuo tullessaan ensimmäiset nopeat kombinaatiot, mikä kuvastaa itsevarmuuden tuomaa ratkaisukykyä. Olemme vielä taekwondotiemme alkupäässä, mutta alamme hahmottamaan elämän eettisyyden sekä oikean ja väärän. Nopeat ja nopeasti pysähtyvät kombinaatiot perustuvat vuoren muotoon ja sen syntymiseen - liikkeen ja liikkumattomuuden tasapainoon.
Mikä vuori on?
Vuori on ympärillä olevaa ympäristöä huomattavasti korkeampi pinnanmuoto, jolla ei ole kuitenkaan yksiselitteistä määritelmää. Onko se korkeus, muoto, jyrkkyys vai erottuvuus. Vuoria muodostuu vulkaanisen toiminnan tai laattatektonisten mekanismien tuloksena. Vuorella on matalempia ja pienempiä muotoja kaikkialla maailmassa kuten kukkuloita ja tuntureita. Vuoret itsessään ovat isoimpia maan elementtejä ja esiintyvät vuoristoina ja harvemmin yksittäisinä.
Vuoret ovat antaneet ihmiselle elinkeinoksi makean veden sekä karja- ja metsätalouden sekä kaivostoiminnan. Maanviljelyäkin harjoitetaan, vaikka se onkin lyhyen kasvukauden vuoksi hankalampaa. Vuorilla piilee onnettomuusriskinsä, ja kulkeminen on paljon hankalampaa kuin tasaisella maastolla. Nykypäivinä vuoriston tuomia tärkeimmiksi elinkeinoiksi on kasvanut matkailu, kuten patikointi ja laskettelu.
Vuoret tuovat suojaa, mutta samalla ne eristävät asuinpaikkoja muusta maailmasta. Ihmisiä jopa viidesosa asuu nykyään vuoristoissa. Monissa tapauksissa vuorilla asuvat ihmisryhmät eroavat huomattavasti etnisesti tai kulttuurillisesti ympärillä oleviin verrattuna.