Wondo-seurojen yhteistyö

Teksti: Eva Kottonen
Julkaistu: 8.3.2023

Yhteisen työntekijän palkkaaminen johti Wondo Helsingin ja Wondo Espoon brändiuudistukseen ja seurojen hallinnon äärimmäiseen virtaviivaistamiseen.

Nimenmuutos sinetöi syvällisen seurayhteistyön

Wondo Helsinki ry ja Wondo Espoo ry edustavat taekwondon parissa poikkeuksellisen syvää yhteistoimintaa. Seuroilla on tällä hetkellä kaksi yhteistä työntekijää, valmennuspäällikkö Simo Siltanen ja nuorisopäällikkö Mari Aalto, ja lisäksi hallinnosta ja laskutuksesta on poistettu päällekkäisyyksiä.

Aiemmin nimillä Helsingin Taekwondoseura ry ja Espoo Hwarang Team ry tunnetut seurat muuttivat lisäksi tämän vuoden alusta nimensä yhteisen Wondo-brändin mukaisiksi. Kattonimen ja -brändin alla toimii silti edelleen käytännön syistä kaksi eri seuraa, vaikka yhteistyötä on tehty jo pitkään. 
 

Wondo Helsingin pääopettaja Henri Nordenswanin mukaan idea yhteistyön tiivistämisestä lähti liikkeelle jo lähes kymmenen vuotta sitten. Ajatuksena oli, että sitä kautta molemmat seurat pystyisivät toimimaan entistä laajemmin ja ammattimaisemmin.

“Espoossa oli yhteistyöehdotukselle heti lämmin vastaanotto, ja samalla valmius ottaa taloudellistakin riskiä. Toiminnan täytyi molemmilla laajentua ja harrastajamäärien kasvaa, että työntekijöiden palkkakuluja saataisiin katettua. Pikkuhiljaa aloimme pohtia myös toiminnalle yhteistä brändiä”, Nordenswan sanoo.

Espoossa yhteistyön tiivistäminen nähtiin keinona taata harjoitusmahdollisuudet myös tulevaisuudessa.

“Yhteistyö Helsingin Taekwondoseuran kanssa oli Espoo Hwarang Teamille polku seuran kasvuun. 2010-luvun alussa seuran harrastajamäärä oli ollut laskusuunnassa jo useamman vuoden. Jotain oli siis tehtävä, jotta seuran toiminta olisi turvattu, Wondo Espoon pääohjaaja Juho Metsälä kertoo.

Hankerahoituksella ensimmäinen yhteinen työntekijä

Pääopettajan mukaan kaiken perustana on kahden seuran jaettu arvo- ja opetuspohja. Wondo Helsingillä ja Wondo Espoolla myöskään ei ole tarvetta kilpailla toistensa kanssa, ja lisäksi molemmat ovat vakavaraisia ja taloudellisesti riippumattomia. Yhteensä kahteen Wondo-seuraan kuuluu tällä hetkellä yli 600 jäsentä.

“Kulurakenne on molemmilla erilainen. Helsingin seuralla on oma harjoitussali, mikä lisää sen osalta kustannuksia, mutta tämä on tunnustettu ja hyväksytty molemmin puolin, Nordenswan mainitsee.

Ensimmäinen yhteistyön hedelmä oli yhteisen, kokopäiväisen työntekijän palkkaaminen. Tämä mahdollistui ensi alkuun Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) hankerahoituksen turvin vuosien 2013-2014 aikana.

“Saimme palkattua liikunnanohjauksen ammattilaisen valmentajaksi, ja vuonna 2018 vielä toisenkin työntekijän niin ikään OKM:n hankerahoituksen tuella. Uskon, että ministeriössäkin nähtiin, että seuramme pystyvät huolehtimaan palkanmaksusta kolmevuotisen apurahakauden jälkeenkin, ja että aito tavoitteemme oli toiminnan pidempiaikainen kehittäminen yksittäisten projektien sijaan”, Nordenswan kertoo.

"Yhdessä palkkaamamme työntekijän myötä Espoon lasten harrastajamäärä kaksinkertaistui kahdessa vuodessa, harjoitusten määrä kasvoi ja laajeni uusiin kouluihin, muun muassa Leppävaaraan sekä Espoon keskukseen. Yhteistyön ja palkattujen ohjaajien avulla olemme voineet tarjota laadukasta toimintaa harrastajille sekä kehittämään myös erityisesti ottelukilpailijoiden tavoitteellista harjoittelua”, Metsälä täydentää.

Seurojen yhdistyminen osoittautui kannattamattomaksi

Vuosien kuluessa osoittautui käytännössä raskaaksi operoida kahta seuraa, joilla on yhteisiä työntekijöitä ja niiden myötä yhteiset taloudelliset velvoitteet, joten helsinkiläiset ja espoolaiset alkoivat pohtia, miten asia hallinnollisesta näkökulmasta kannattaisi järjestää, jotta hallintoa voitaisiin sujuvoittaa.

“Kaksi seuraa tarkoittaa muun muassa kahta hallitusta, toimintasuunnitelmaa, budjettia ja kahta yleiskokousta, siis ylipäätään paljon päällekkäisiä prosesseja. Mietimme, miten palkattuja ja vapaaehtoisia resursseja voitaisiin kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti molempien seurojen toiminnassa.”, Nordenswan sanoo. 

Aluksi selvitettiin seurojen yhdistymisen mahdollisuutta ja vaikutuksia, mutta fuusio osoittautui taloudellisesta näkökulmasta huonoksi ratkaisuksi. 

“Kaupunkien tuet on tarkoitettu vain paikallisille seuroille, joten fuusiossa jomman kumman osapuolen olisi pitänyt niistä luopua. Nämä tuet ovat meille kuitenkin merkittävä tulonlähde, joten yhdistyminen jäi näin ollen toteutumatta, Nordenswan selventää.

Ratkaisuksi valittiin viedä yhteistyö niin pitkälle kuin mahdollista edelleen kahtena eri seurana toimien. Muodollista hallintoa yhdennettiin siten, että seurojen hallitusten jäsenistä muodostettiin työvaliokunta, joka tekee päätökset, jotka muutoin kuuluisivat seurojen hallituksille. Valiokunnan päätöksiin sitoudutaan puolin ja toisin, mutta molemmat seurat tekevät lisäksi muodolliset, erilliset kokouspöytäkirjansa.

Molempien seurojen laskutus tapahtuu yhteisellä toiminnanohjausjärjestelmällä, samoin yksi henkilö huolehtii kaikesta laskutuksesta ja ostolaskujen tarkistuksesta. Muodollisesti Wondo Helsinki laskuttaa Wondo Espoon puolesta, ja tilittää rahat sille.

“Pidemmällä aikavälillä tavoite on, että myös hankinnat, kustannukset ja rahaliikenne kulkisi yhden ja saman kanavan kautta. Samalla Wondo Espoon rahaliikenne minimoitaisiin Wondo Helsingin toimiessa taloudellisena emoseurana”, Nordenswan kuvaa.

Myös esimerkiksi harjoitus- ja vyökoemaksut on yhdenmukaistettu, ja seurojen jäsenet voivat vapaasti osallistua harjoituksiin sekä Espoossa että Helsingissä.

“Käytännössä välimatkojen takia toki moni käy vain kotisalillaan, mutta kilpailijat kiertävät enemmän eri harjoituksissa”, Nordenswan kuvaa.

Yhteinen brändi kantaa

Wondo-brändi puolestaan lanseerattiin ensin markkinointitarkoituksiin loopuvuonna 2019, ja sen ansiosta esimerkiksi Wondon verkkosivut näyttäytyvät yhtenäisenä kokonaisuutena. 

Yhteinen kattobrändi luo myös laajempaa kilpailunäkyvyyttä, sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kilpailijoiden identiteettiä. Kilpailijat edustavat nyt joko Wondo Helsinkiä tai Wondo Espoota.

“Emme ole juurikaan saaneet yhteistyöprosessista palautetta, mutta erityisesti kilpailupuolella ollaan tyytyväisiä seurojen tuoreeseen nimenmuutokseen. Siellä nähdään sen vahvistavan urheilijoiden sitoutumista. Ennen oli sekavampaa, kun puhuttiin Wondosta, mutta kilpailuissa edustettiin Helsingin Taekwondoseuraa tai Espoo Hwarang Teamia”, pääopettaja kertoo.

Nordenswanin mukaan kokemukset yhteistoiminnasta ovat pelkästään myönteisiä, ja hän suosittelee samaa muillekin taekwondoseuroille, mikäli mahdollisuuksia on. Myös Suomen Taekwondoliitto palkitsi Helsingin Taekwondoseuran ja Espoo Hwarang Teamin ensimmäisen yhteisen valmentajan palkkaamisen vuoden taekwondotekona.

Taekwondoseurojen keskinäisen kilpailun sijaan taekwondossa tulisi Nordenswanin mukaan pyrkiä keskinäisellä yhteistyöllä luomaan kilpailuetua muihin kamppailulajeihin ja harrastuksiin nähden.

“Meillä asiaa helpotti se, että pääkaupunkiseutu on suuri alue ja seuroja on paljon. Ymmärrän, että pienemmillä paikkakunnilla kilpailuasetelmat seurojen välillä voivat olla vahvempia. Yhdessä voimme kuitenkin tarjota parempaa ja laadukkaampaa tekemistä, ja sen tulisi olla tavoitteena”, hän summaa.