9/2023

Nurmijärveläinen Jari Tattari on tottunut olemaan skarppina. Koneenkäyttäjä Jari Tattari on tuttu näky taekwondokilpailuissa. Viimeisin suurempi vapaaehtoisurakka nurmijärveläisellä oli tammikuun PM-kilpailut Helsingissä.

Koneenkäyttäjän rooli kilpailutilanteessa vaatii tarkkaa keskittymistä ja kestäviä istumalihaksia. Vaikka otteluissa on reaaliaikainen, elektroninen pistelasku ja anturit panssarissa ja kypärässä huomiovat ottelijoiden saamat osumat päähän ja vartaloon, yksi pistelaskun osatekijä on kuitenkin osittain manuaalisen työn ja koneenkäyttäjän varassa.

Koneenkäyttäjän tehtävänä on lisätä pistelaskujärjestelmään pisteet, joita ottelijat saavat, kun tuomari antaa varoituksen vastapuolen ottelijalle sekä kiertävästä tekniikasta annettavat lisäpisteet. “Toisen varoitus on toisen piste. Koko ajan saa siis olla skarppina. Työ on helppoa, kun sen ymmärtää ja pääsee asiasta jyvälle”, Tattari kuvaa.

Lisäksi koneenkäyttäjä huolehtii ajanotosta pysäyttäen ja käynnistäen kellon, mikäli tuomari keskeyttää ottelun hetkeksi. Kilpailutilanteiden ulkopuolella hänen tehtävänsä on myös syöttää ottelijat järjestelmään, jotta yleisö voi seurata, ketkä ja mistä päin tulevat kilpailijat kussakin ottelussa mittelevät. Koneiden toimintahäiriöiden varalta myös kirjuri pitää aina kirjaa pisteistä.

“Olen kokenut koneenkäyttäjän tehtävän mielekkääksi jo ensimmäisistä kilpailuista lähtien, ja siitä asti, kun tietokonejärjestelmiä on käytetty. Järjestelmä on minulle tuttu ja pääsen seuraamaan kilpailuja aitiopaikalta. Mikäs sen hienompaa!” hän sanoo.

Tuomareilta kuulee hyviä tarinoita

Tattari on koneenkäyttäjänä jo konkari pitkältä ajalta. Hänelle on kertynyt kokemusta kymmenistä kilpailuista, myös SM- ja PM-kilpailuista. Helsingin tammikuisista PM-kilpailuista hänelle jäi mieleen hyvä tunnelma ja ihmisten tapaaminen. Koneenkäyttäjänä toimimisen lisäksi Tattari auttoi tapahtumassa tatamimattoja kantaen sekä järjestelmien ja laitteiden kasaamisessa.

“Piirit ovat Suomessa melko pienet, oli mukava nähdä vanhoja tuttuja. Kansainvälisten tuomareiden kanssa on myös mukava höpötellä, kuuntelen mielelläni tarinoita siitä, millaisia heidän omat seuransa ovat”, Tattari kertoo.

Suurin ero koneenkäyttäjän näkökulmasta kotimaisten ja kansainvälisten kilpailujen välillä on otteluiden nopeatempoisuus. Pienemmissä kilpailuissa tempo on rauhallisempi. “PM-kisoissa oli laadukkaita otteluita heti alusta alkaen, ja niissä tuli paljon pisteitä. Kilpailut olivat hektisiä ja koneenkäyttäjän oli oltava koko ajan hereillä”, Tattari kuvaa.

Kokemus tuo ennakointikykyä

Erityisesti kotimaan tuomarit ja heidän toimintatapansa ovat tulleet ajan mittaan tutuiksi. Tattari kuvaa tuttujen tuomareiden kanssa toisinaan jo pystyvänsä ennakoimaan lisäpisteiden tuloa.

“Jos toinen ottelijoista esimerkiksi kaatuu, niin ymmärrän jo heti, kenelle varoitus on tulossa. Ulkomaisten tuomareiden kanssa on aluksi hankalampaa, kun en suoraan tunne heidän tapojaan, ja esimerkiksi sitä, kuinka nopeasti he toimivat. Myös tuomareiden englannintaito vaihtelee ja kielimuurin vuoksi ymmärrysongelmat ovat mahdollisia. Mutta kuuntelen vain tarkasti sitä koreankielistä puhetta”, hän kertoo.

Raskainta työssä on Tattarin mukaan paikallaan istuminen. PM-kilpailuijen kahdella ottelualueella toimi kaksi kokeneempaa koneenkäyttäjää jotka opastivat kahta vähemmän kokemusta omaavaa vapaaehtoista työn saloihin.

“Jos koko päivän joutuu yksin istumaan, siinä voi tulla 40-50 ottelua nähtyä. Helsingissä minulla oli apuna nuorempi työpari jota perehdytin kisojen ajan, ja jonka kanssa pystyimme jakamaan koneenkäyttövuorot”, hän kertoo.

Höntsä-taekwondo ei innosta

Tattari opiskelee tällä hetkellä sairaanhoitajaksi ja takana on muutto Helsinkiin alkuvuodesta. Aiemmassa ammatissaan koulunkäynninohjaajana hän ehti työskennellä 17 vuoden ajan. Taekwondotreenejä hän sanoo vetävänsä tarvittaessa edelleen mielellään.

“Muutamaan vuoteen en ole pystynyt reisivammojen vuoksi treenaamaan niin kovaa ja sillä tasolla kuin haluaisin. Siksi olen keskittynyt ohjaamaan treenejä ja toimimaan vetäjänä vyökokeissa. Uran alkuaikoina olin enenmmänkin vetovastuussa harjoituksista, kun vastuuopettajia oli seurassa vähemmän. Oppilaat jo kuittailevat menevänsä minusta vyöarvossa ohi”, 1. danin vuonna 2016 suorittanut mies mainitsee.

Hän kuvaa olleensa aina liikunnallinen ja pelanneensa aiemmin jääkiekkoa ja jalkapalloa. Taekwondon pariin Tattari löysi parikymppisenä ja kävi alkeiskurssin Nurmijärvellä vuonna 2004. Viimeiset ottelunsa hän otteli 15 vuotta sitten, liikesarjoissa hän kilpaili harrastajasarjassa.

“Varsin vanhana siis aloitin. Isä harrasti aikanaan karatea ja sitä kautta kiinnostuin lajista. Välillä oma treenitilanne turhauttaa, sillä höntsäily ei niinkään innosta, mutta onneksi on monia tapoja olla mukana taekwondoyhteisössä, hän sanoo.

Taekwondo on verissä

Vapaaehtoista koneenkäyttäjän pestiä Tattari aikoo jatkaa niin kauan kun kysyntää on. “Niin kauan kun pyydetään, aina menen. Taekwondo on verissä”, hän vakuuttaa.

Koneenkäyttäjä muistuttaa, että ilman vapaaehtoisia ei olisi kilpailujakaan. “Taekwondo on hieno laji ja sen ihmiset mitä parhaimpia tyyppejä. Heidän takiaan tätä hommaa tehdään”, Tattari summaa.

Koneenkäyttäjä istuu kilpailuissa aitiopaikalla