Puolet luopuu lapsuuden liikuntaharrastuksestaan
29.3.2012
Jopa puolet lapsista ja nuorista luopuu liikuntaharrastuksesta - Selvitys lasten ja nuorten harrasteliikunnan tilasta valmistunut
Tuore Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja valtion liikuntaneuvoston (VLN) kanssa toteuttama selvitys lasten ja nuorten harrasteliikunnan kehittämisestä nostaa esille huomionarvoisia asioita.
Lasten ja nuorten liikunta on viime hallituskausina kuulunut liikuntapolitiikan keskiöön ja sen edistämiseen on kohdennettu merkittävästi resursseja. Selvityksestä käy ilmi, että monipolvisesta tukiviidakosta huolimatta merkittäviä muutoksia lasten ja nuorten harrasteliikunnan edistämisessä ei ole saavutettu 2000-luvulla. Liikuntakeskustelun ytimeen ovat asettumassa drop out -ilmiö sekä haaste vähän liikkuvien lasten ja nuorten tavoittamisesta.
Merkittävin muutos liikuntaharrastamisessa tapahtuu edelleen yli 15-vuotiaana. Selvityksessä tarkasteltujen lajien osalta 15–19-vuotiaista harrastajista 40–50 prosenttia lopetti harrastamisen kokonaan ja vain alle 10 prosenttia siirtyi muihin lajeihin. Nuorisosta vain noin joka viides pitää kilpailuelementtiä tärkeänä liikunnassa. Jatkossa keskustelua tuleekin käydä siitä, johtuuko liikuntaharrastuksen lopettaminen liiallisen kilpailullisuuden ja tavoitteellisuuden korostumisesta liikuntajärjestöjen ja seurojen tarjoamassa toiminnassa. Kehittämistoimenpiteiden oikea suuntaaminen vaatii lisätietoa nuorten liikuntasuhteesta ja elämismaailmasta osana nuorisokulttuuria.
Liikunnallisen passiivisuuden haasteen ratkaiseminen vaatii vastuunjaon selkiinnyttämistä liikuntajärjestöjen ja julkisen sektorin välillä. Liikuntajärjestöt ja seurat ovat yrittäneet liikuttaa kansalaisia laajalla rintamalla, mutta todellisuudessa suurinta osaa fyysisesti inaktiivisia ei tavoiteta tätä kautta. Valtion liikuntaneuvosto esittää, että lasten ja nuorten liikunnan kehittämisestä laaditaan kokonaiskartta, joka kuvaa kokonaisuutena eri tahojen, kuten koulun ja siellä tapahtuvan kerhotoiminnan, aamu- ja iltapäivätoiminnan, järjestösektorin lajitarjonnan ja perheiden mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen. Liikkumattomuuden syvimpään ytimeen eri väestöryhmissä päästään käsiksi vasta kun liikunnan merkitys tunnustetaan niin sosiaali- ja terveyspolitiikan, yhdyskuntasuunnittelun, työelämän kehittämisen sekä liikenne- ja koulutuspolitiikan säädösvalmisteluissa ja määrärahakohdennuksissa.
Selvitys peräänkuuluttaa jatkossa kehittämistoimenpiteiden jämäkämpää arviointia ja dokumentointia. Huomiota tulee myös enenevästi kiinnittää siihen, miten päästään nykyisestä lyhytkestoisesta hanke- ja projektimaailmasta pysyvämpiin ratkaisuihin.
Selvityksessä on tarkasteltu 2000-luvulla toteutettuja nuorten (13–19-vuotiaat) harrasteliikunnan kehittämishankkeita ja kampanjoita, joiden rahoituksesta on vastannut opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Kehittämistoimenpiteet ovat olleet osa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa (LNO), jonka tavoitteena on ollut lasten ja nuorten liikunnan laaja-alainen kehittäminen.
Lisätietoja:
Kati Lehtonen (LitM)
tutkija
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES
Puh. 020 762 9519
Minna Paajanen
pääsihteeri
valtion liikuntaneuvosto
p. 09-1607 7276