Reilu kolmannes nuorista piti tärkeimpänä vuorovaikutustahona huippu-urheilijoita/asiantuntijoita. Toisaalta lähes neljännes nosti vanhemmat ja viidesosa seuravalmentajan tärkeimpään rooliin urheilusta puhuttaessa.
Ne nuoret, jotka eivät tällä hetkellä kilpailleet pitivät muita useammin tärkeinä vuorovaikutustahoina kavereita, opettajaa sekä koulun valmentajaa. Päinvastoin ne, jotka kilpailivat millä tahansa tasolla, pitivät useammin tärkeinä vuorovaikutustahoina vanhempia, seuravalmentajaa sekä huippu-urheilijoita/asiantuntijoita.
Vastaavasti ei-kilpailullisia tavoitteita omanneet nuoret pitivät muita useammin tärkeimpinä urheiluun liittyvien asioiden vuorovaikutustahoina kavereita, opettajaa sekä jossain määrin koulun valmentajaa. Ja päinvastoin tavoitteita omanneet pitivät tärkeinä tahoina seuravalmentajia sekä huippu-urheilijoita.
Vanhempia kaikki nuoret pitivät tärkeinä. Korkeamman tulevaisuuden tavoitteen omanneet nuoret pitivät heitä muita useammin tärkeimpinä vuorovaikutustahoina.
Muusta elämästä keskusteltaessa vanhempien ja kavereiden rooli oli tärkeä. Puolet nuorista piti vanhempia tärkeimpänä muusta elämästä keskustelujen vuorovaikutustahona ja yli kolmasosa kavereita.
Tässä artikkelissa esitetty tutkimustieto kuuluu osana Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen toteuttamaan Kasva Urheilijaksi –kehitysteeman taustakartoitusvaiheen raporttiin. Tutkimus toteutettiin Nuori Suomi ry:n toimeksiannosta syksyn 2010 (syys-marraskuu) aikana. Internet-pohjaisella kyselylomakkeella toteutettuun kyselyyn vastasi 1210 urheilu- tai liikuntapainotteisessa yläkoulutoiminnassa mukana olevaa 13 – 15-vuotiasta nuorta ympäri Suomea. Tutkimus tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan Nuoren Suomen verkkosivuilla kevään 2011 aikana.
Tutkijat: Kokko Sami, Villberg Jari ja Kannas Lasse
Lähde: Nuoren Suomen verkkolehti Junnukoutsi 1.3.2011 |